Miksi ilman sokeria?

Niin miksi? Mä oon siitä kirjotellu aiemminkin ja yrittänyt monesti päästä siitä eroon. Välillä taas olen luopunut kokonaan ajatuksesta ja vetänyt herkkua kaksin käsin, todeten uudelleen että olo on hirveä ja kokenut etten kykene lopettamaan.

Mä olen oman kokemukseni perusteella sitä mieltä että sokeri on riippuvuutta aiheuttava huume. Yhtä monta kertaa kuin olen sortunut tupakkaan, olen sortunut usean viikon mässäily putkiin. Jos mä lähestyn sokerihimoa ajatuksella, että sen lopetus on samanlainen prosessi kuin tupakoinnin lopettaminen, on tavallaan helpompi suhtautua siihen. Pitää myös ymmärtää, että niinkuin elämän muutokset yleensä,  on tällaisten tapojen muutos joskus tosi vaikeeta, kun kyse on vielä voimakkaasta addiktiosta. Joillakin se käy helposti,  joillakin se on haastavampaa. Pitää olla tiedossa että miksi on tarpeen lopettaa, miksi haluaa tehdä sen. Se ei saa tulla ulkopuolelta, ikäänkuin käskynä. Mun mieli laittaa kapuloita rattaisiin, vaikka se käskyn antaja olisi minä itse.
Joten lähestymistavan täytyy olla jokin toinen. Täytyy haalia tietoa ja kokemusta mitä sokeri aiheuttaa ja mitä siitä saa palkaksi että ei syö sitä. Koska äkkiseltään ajateltuna sokeri ei tunnu lähellekään yhtä epäterveelliseltä ja vaaralliselta kuin tupakka!

Mieliala

Sokeria syödessä mielialat vaihtelee. Kun ylimääräinen sokeri on päivittäisessä käytössä, huomaan olevani levottomampi, ahdistuneempi. Sitä ei tavallaan edes tiedosta, koska se on muodostunut normaaliksi olotilaksi ja eron huomaa parhaiten kun on pitkästä aikaa päivän ilman sokeria.
Tavallaan fiilis menee vuoristorataa, samalla kun verensokerit heittelee. Samanlailla mielialakin vaihtelee jopa masentuneesta ihan sinne korkelentoiseen ylipirteyteen, sokeripiikin huipulle.
Tässä on yksi suurin syy haluun vältellä sokeria omalla kohdalla. Olen muutenkin todella tunteellinen yksilö ja reagoin helposti esim hormonien heittelyihin. Miksi ihmeessä tahtoisin omalla toiminnallani lisätä näitä ikäviä olotiloja?  Nautin elämästäni hyvin paljon enemmän, kun oloni on tasaisen vakaa. Tunnen olevani parempi  (kärsivällisempi) äiti ja puoliso.

Iho

Olen aiemminkin kirjoittanut huonosta ihostani, kasvoissa.  Tuntuu että se näyttää elottomalta, siinä on runsaasti finnejä ja epäpuhtauksia. Ja kohta varmaan hirveästi ryppyjä! Ikäkriisi painaa päälle munkin kohdalla, vaikka nuorihan mä vielä olen. Ehkä niinkin nuori, että multa kysytään lähes poikkeuksetta paperit tupakkaa ostaessa. Näytänkö jopa joltain teiniltä finninaamani kanssa?  :D Oikeesti olen monesti tuskaillut peilin ääressä miksi mun naamavärkki on siinä kunnossa kuin se on ollut, samalla tiedostaen elämäntapojeni vaikutuksen. Tupakka ja sokeri, te kauneuden viholliset. Noh, toinen päivä ilman sokeria ja useampi ilman tupakkaa ja eron huomaa jo nyt. Ihanaa olla tyytyväinen ilman meikkiä ja selfienkin uskaltaa ottaa ilman filttereitä!

Tässä on kaikki mahdolliset meikit ja filtterit :D

Mun on tarkoitus välttää pääasiassa lisättyä ylimääräistä sokeria. Etenkin teollisesti valmistettuja sokeripommeja. Täydellinen sokerin välttely on aikamoista fakiirin hommaa, esimerkiksi ihan ruisleivässä on lisättyä sokeria, siirappia. Sen lisäksi hedelmät jo itsessään sisältävät runsaasti sokeria ja pitävät makean himoa omalta osaltaan yllä. Todettakoon kuitenkin että ovat kuitenkin aina parempi vaihtoehto vitamiiniensa ja suojaravintoaineidensa kanssa. Hedelmissäkin on eroja sokeripitoisuuksiensa kanssa. Aion pitää myös makeutusaineet poissa ruokavaliosta,  koska vaikka niissä ei olekaan kaloreita, niin ne lisäävät makeanhimoa kuitenkin jättäessään makean suutuntuman. Enkä oikeastaan ole koskaan hirveämmin pitänyt tuotteista jotka on makeutettu keinotekoisesti, lukuunottamatta zero cokista! ;)

Mutta edelleen yksi suuri tekijä on kunnon ruoka ja se että syö riittävästi. Silloin vähemmän ilmaantuu minkäänlaisia ylimääräisiä houkutuksia. Nyt alkaa tuntumaan, että ajatustyö alkaa tuottaa tulosta ja alan oikeasti uskomaan asioihin  joista olen ottanut selvää. Helppoa tää ei edelleenkään tule olemaan,  varsinkin kun käytännössä olen luopumassa kahdesta riippuvuustekijästä yhtäaikaa. Hetki kerrallaan mennään eteenpäin, ja ollaan kilttejä itselleen. Mulla on toistaiseksi lupa polttaa töissä, työvuoroni on tällä hetkellä kerran viikossa. Voi olla että ensi lauantaina maistuu jo tosi pahalta! Sokerin kanssa yritän miettiä jokaisen aterian ja suupalan kohdalla, mitä se sisältää ja miten se muhun vaikuttaa. Mutta ei lähdetä ruoskimaan epäonnistumisista, vaan iloitaan jokaisesta päivästä ja mahdollisuudesta itse vaikuttaa omaan oloon ja terveyteen! :)

Näillä ajatuksilla kohti viikonloppua :)
- Mia