Lempeää liikuntaa

Hempeily on pop, ainakin mun elämässä nyt. Sarah Wilsonilla oli yks hyvä vinkki liikuntaan, vaikka muuten torppasinkin noi sen liialliset sokerihömpötykset. Eli, liiku vähemmän. Ja itseasiassa, se tarkoittaakin enemmän liikuntaa, mutta vähemmän suorittamista. Hän neuvoi myös käyttämään vähemmän energiaa liikuntavälineisiin tai muihin ylimääräisiin härpäkkeisiin. Tää ajatusmalli sopii mulle! Mä tykkäsin käydä salilla tosi paljon, mutta sairastelun jälkeen tajusin, että tietyn saliohjelman ja viikkorytmin noudattaminen sen mukaan ei ehkä sovikaan mulle. Ainakaan pitkäksi aikaa.

Lähdetäänkin toiseen suuntaan ajatuksella, että joka päivä voi liikkua. Ei olekaan tiettyjä päiviä merkattuna kalenteriin, joita sitten noudatat. Jollekin toi toimii loistavasti ja ei siinä mitään, go for it :) Mutta mä tahdon elää vapaammin! Jos ajattelee lähtevänsä vain pienelle kävelylenkille ja lähtee reippaasti vain ulos, voi huomatakin tehneensä tunnin kävelylenkin. Mä olenkin nyt vähän jokapäivä tehnyt jotain pientä ja oikeastaan yrittää ujuttaa liikuntaosioita luontevasti arjen tekemisten keskelle. Joku voisi kutsua tällaista käyttäytymistä nimellä hyötyliikunta.

Tänäänhän vois vaikka jumppailla! Ei muuta ku takapuoli ylös sohvalta ;)

Salilla käydessä piti mietti kauhean tarkkaan, että mitä söi ja milloin, jos menee tiettyyn aikaan treenaamaan. Ja että jaksaa sitten kans treenata. Ja mulla oli sellai pakkosuoritusfiilis. Mä menin salille pumppaamaan tosissaan tai ei ollenkaan. Ei nyt joka kerta, mutta melkein. Sama lenkille mennessä, alle puolituntia juoksua ei ole lenkki.

Mä luulen, että nää jutut on myös luonnekohtaisia ja tällainen ajatusmalli lempeästä liikunnasta voisi sopia ihmisille jotka ressaa liikaa liikunnasta ja sen suorittamisesta. Sellaisille henkilöille, jotka ei ole luonnostaan liikunnallisia. Niinkuin mä. Mä tykkään liikunnasta, mutta se ei todellakaan tule luonnostaan, vaan joudun kuitenkin aina käymään jonkunlaisen keskustelun itseni kanssa, siinä että lähden liikkeelle. Nykyään tosin, kuulen useammin pienen äänen sisälläni, että lähdepä lenkille nainen. Niinku eilen. Menin kävelylle, jonka aikana tein muutamia juoksuspurtteja fiiliksen mukaan. Lauantaina menin pyörällä töihin koska teki mieli (Pyöräily on muuten kyllä huippulaji!) ja niin edelleen. Tänään tuntuu siltä, että voisi tehdä vaikka jotain lihaskuntoliikuntaa kotosalla. Kaikki liikunta lasketaan! :)

Onhan se hyväkin välillä puskea itseään eteenpäin ja treenata kovempaa, jotta kehittyisi. Ja toiset tykkää treenata kovaa, mutta kyllä uskon, että liikunnasta stressaaminen tappaa liikkunnan ilon kaikkein tehokkaimmin. Vai mitä mieltä sä oot? Onks tää nyt vaan laiskan tapa vältellä viikottaisia liikuntasuoritteita? ;)

- Mia

Onnistumisen iloa!

Hitsi ku on ollu hieno fiilis, kun tällä viikolla olen huomannut konkreettisia juttuja kunnon kasvamisesta. Mulla oli keskiviikkona vihdoin se saliohjaus ja sain uuden ohjelman. En ihan vielä tiedä millainen se ohjelma kokonaisuudessaan on, koska en ole saanut paperia vielä kätösiini. Meillä oli vain tiukka tunti aikaa ja kävimme vain uudet ja haastavimmat liikkeet läpi. Olen kyllä innoissani ohjelmasta! Koska olin jo tehnyt kaksijakoista ohjelmaa ja mulla on jo pohjalla salikokemusta, personal trainer oli sitä mieltä että hyötyisin nyt kolmijakoisesta ohjelmasta. Varsinkin kun tavoitteena on käydä salilla kolme kertaa viikossa. Hän oli sitä mieltä että lähdetään tekemään haasteellisempaa ohjelmaa. Uskon että jos ja kun vain pääsen toteuttamaan tätä nyt, niin alkaa ihan uusia tuloksiakin tulla!
Oli mukavaa kun pt kehui  tekniikoitani ja että mulla on kehon hallinta hyvin hallussa :)

Uuteen ohjelmaan kuuluu kaikkea kivaa, kuten penkkipunnerrusta ja leuanvetoa! Sellaisia liikkeitä, joita itekseni en kuuna päivänä olisi uskaltanut kokeilla. Olin salaisesti haaveillutkin esim juuri leuanvetojen  tekemisestä, mutta nyt haaveeni toteutettiin. En ole koskaan tehnyt yhtäkään, mutta nytpä tein, mutta vähän avustuksella ;) Tankoon laitettiin iso kuminauha joka tuli toisen jalan alle ja sen avulla minäkin pystyin tuohon haastavaa liikkeeseen! Salilla olisi ollut myös se leuanveto laite, mutta pt:n mukaan tangolla siihen saa paremman tuntuman ja fiiliksen. Ehkä vielä jonain päivänä vedän leukoja myös ilman kumpparia. Se olisi tosi siistiä!

Tuli testattua myös muita liikkeitä, jotka ennen olivat tuskaa minulle, tai jopa mahdottomia. Kuten ojentajapunnerrus. Ja nyt sekin sujui hienosti.
Ohjelmaa toteutetaan kolmen viikon jaksoissa niin, että ekalla viikolla toistot on 15-20, toisella 12-15 ja kolmannella 8-12. Eli painotkin sitten kasvaa, että saa lyhyistä sarjoista kaiken irti. Sitten joko pidetään kevyt viikko tai aloitetaan kierros alusta. Vähän omaa kehoa kuunnellen, että mitä se kaipaakaan :)

Tää viikko meni treenien osalta yllättävän hyvin, vaikka mun mittapuulla oli tosi kiireinen viikko. Töitä, synttäri järjestelyjä ja muita menoja.
Kävin maanantaina salilla tekemässä alakroppapainotteisen treenin, tiistaina olin illan töissä, keskiviikkona oli se saliohjelman teko, jossa osan liikkeistä teimme loppuun asti, eli tuntumaa saatiin ;) Illalla kävin vielä 5km lenkillä ja nyt se meni 2 minuuttia nopeammin ;) torstaina vietin taas illan töissä. Perjantaina kävin 45 minuutin reippaalla kävelylenkillä ja tänään arvon että menenkö salille, lenkille vai pidänkö lepopäivää vielä. Eilinen meni ihan herkutellessa ja kattoo nyt joutuuko tänään vielä maistelemaan porkkanakakkua ;) Sitten voisikin pitää taas matalaa linjaa pääsiäiseen asti. Silloin on pakko saada mignon muna tai pari.

Innostuinpa eilen vielä testaamaan miesten punnerrusta ekaa kertaa aloituksen jälkeen ja sain tehtyä kylmiltään 18 toistoa! Se tuntui hienolta,  varsinkin kun ajatellaan taas sitä mistä on lähdetty liikkeelle. Alussa tein naistenpunnerruksia sen kymmenen kappaletta, ja nekin hurjalla sinnikkyydellä. Että kyllä on kehitystä tapahtunut. Nyt olen myös saanut kommenttia hoikistuneesta olemuksesta, joten totta sekin lause jossa kerrotaan kahdeksan viikon harjoittelun jälkeen muiden ihmisten huomaavan muutoksen :) Neljä viikkoa vielä niin loppu maailma huomaa :D haha!
Tästä on taas hyvä fiilis jatkaa ja viikon takaiset innostuksen laantumiset on tiessään :)

Miten muut on huomanneet kehitystä itsessään? :)
- Mia

Juoksut uudelle tasolle

Mä en todellakaan ole mikään älypuhelin sovellusten suuri käyttäjä, enkä siten ole inspiroitunut ihmeemmin mistään liikunta sovelluksistakaan. Olen omistanut mun nykyisen puhelimen (Samsung s5) muutamien viikkojen ajan. Alusta asti olen ollut tietoinen puhelimen sisältämästä shealth ominaisuudesta. Mutta eipä se ole ollut käytössä muuten, kuin jokapäiväisen automaattisen askelmittarin osalta. Lukemat onkin olleet siinä melko surkeita, eipä tule kotiäidin päivässä ihan hirveesti noita askelia :D Jos tavoitteena on kymmenentuhatta askelta per päivä, niin mulla se normi päivänä pyörii 3-4:n tuhannen tienoilla. Lohduttaudun kuitenkin sillä, etten todellakaan kanna puhelinta jatkuvasti mukanani! Ja eikös se ole toisaalta vain hyvä ;) Tosin nyt kun hommasin sen puhelinvyön, voisin joskus kokeeksi pitää puhelimen siellä mukana koko päivän. 

Onkohan ollut sali tai lenkkipäivä tuolloin kolmas päivä :D

No mutta tänään muistin että tossa on joku liikuntaosiokin! Juoksu yhtenä lajina. Joten viimetingassa lenkille lähtiessäni viritin sovelluksen johonkin lenkkimodeen ja toivoin parasta, että se toimisi :D 

Ja toimihan se. Mittasi matkan, ajan ja kulutettu kalorit. Olen siis aiemmin syöttänyt ohjelmaan tiedot pituudesta ja painosta, ja sen perusteella ilmeisesti jotain arviota kalorikulutuksesta voi tehdä. En vilkuillut puhelinta lenkin aikana, vaan katsoin lopputuloksen vasta lenkin jälkeen.

No mutta, lenkki sujui kaikenkaikkiaan oikein mukavasti, vaikka en edes muista milloin olen viimeksi juossut! Nyt voi jopa sanoa, että juoksin, vaikka välillä jouduin hieman hidastamaan tahtia ja keskittymään hengitykseen. Olin yllättynyt, kun yleensä alussa noin viisi minuuttia on vähän semmosta tuskaa, ennen kuin alkaa kulkea, niin nyt alkoi kulkea jo hyvinkin pian. Puhutaan jo ekan biisin aikana :D Jenni Vartiaisen Eden-biisi toimi muuten tosi hyvin, kuten myös Jvg:n M

auton jasso ;)

Ja näinhän se sitten ohjelman mukaan meni:

Harmitti kun jäi 200 metristä toi viis kilsaa kiinni ;) No ei oikeesti, olin tosi yllättynyt. Kun mulla ei ole aiemmin ollut mitään hajua reittieni pituuksista. Ja nyt voin alkaa vertailla näitä omia tuloksia keskenään ja sehän on tosi motivoivaa! Tämmöisen kaavionkin sovellus piirtää:

Tää oli kyl tosi kiva ja toivottavasti MUISTAN jatkossakin käyttää tätä :D Saa ainakin konkreettista tietoa omista lenkeistä.  

Jes! -Mia

Juoksun aloitus, mun vinkit

Mä ajattelin kirjoittaa tällasen tekstin, miten mun oman kokemuksen mukaan kannattaisi aloittaa juoksu. Mä oon elämässäni aloittanut sitä pariin otteeseen ja nyt toivon, että tämä on se viimeinen kevät (talvi) milloin aloitan. En ole siis itsekään todellakaan vielä mikään pro juoksija, mutta siihen suuntaan ollaan menossa :D Tai ei mua kiinnosta mitkään maratonit tai muut, mutta omaksi iloksi juokseminen on se mun juttu.

Mun  mielestä juoksu on aivan mahtava harrastus ja sopii tämmöiselle mutsille paremmin kuin hyvin. Juoksu on sellainen laji, missä kehityksen huomaa ihanan nopeasti. Voit juosta missä ja milloin vain, eikä aloitukseen tarvita kuin lenkkarit. Nekin mulla on ollu aloituksessa ihan sellaiset muutaman kympin lenkkarit ja parempiin on tarkoitus sijoittaa vasta sitten kun juoksu alkaa sujua multa kunnolla. Niin ja juoksutrikoot on kivat kans :) Ja kuten muissakin treeneissä, musiikki on se yksi tärkein osa, niin tässäkin. Etsi itsellesi tsemppaavat juoksubiisit kuunneltavaksi!

 Mä aloitan niin, että lähden vain lenkille ja aloitan hölköttelyn. Pitää keskittyä hengitykseen, nenän kautta sisään ja suun kautta ulos. Yleensä ensimmäinen ongelma on tottumattomuus, alkaa pistää kylkeen ja hengitys ei kulje. Nää on ainakin mulla, menny ihan muutaman lenkin jälkeen pois. Siinäkin kohtaa mahdollisimman hidas vauhti ja hengittäminen auttaa. Viime syksynä ekoja kertoja juostessani mulla tuli myös penikat ihan mahdottoman kipeiksi. Yritin venytellä niitä, mutta uskon että siihenkin auttoi vain juokseminen ja hidas tahti. Nyt aloittaessani uudestaan tätä ongelmaa ei ole ollut.

Jossain neuvotaan aloittamaan ihan kävelyllä ja vaikka minuutti juoksua välillä. Se voi ollakin ihan fiksua! Mä oon vaan ite niin malttamaton, että alan aina suoraan juosta. Ja juoksen niin kauan kuin jaksan, ekoilla kerroilla se saattaa olla 10min. Viime tiistaina meni suoraan 30 min, mutta luulen viime syksyn juoksuilla olleen jotain tekemistä asian kanssa. Ja se lihaskunto mitä olen tehnyt viime viikkoina.
Mä luulen, et ihminen on joko juoksija tai ei, mutta sitä ei voi aina tietää etukäteen. Minäkin löysin lajin vasta aikuisiällä, lasten jälkeen. Kokeilemalla sen tietää :)

Ja mun isä antoi joskus mahtavan vinkin, "Vauhti tappaa, ei matka" :)

- Misu