Herkuton (loppu)helmikuu

En oo varmaan ainoo, joka viettää jonkunlaista herkutonta helmikuuta. No mulla se kyllä alkoi vasta viikko sitten, poikani syntymäpäivien jälkeen, herkuton loppuhelmikuu. Tietoinen päätös olla loput kolme viikkoa ilman minkäänlaisia herkkuja. ja yhtäkkiä loppuhelmikuu tuntuu loppuelämältä.

Mä oon just semmonen sokeriaddikti ja joulusuklaa ähkyn jälkeen siirryin irtokarkkien pariin ja Prisman Candy King osasto tuli tutuksi. Ja niitä mä nytkin aika-ajoin himoitsen, oikein iso säkki kaikkia ihania erilaisia karkkeja. Mulla ei ole mitään ongelmaa olla syömättä sipsejä, popcorneja tai mäkki safkaa, vaikka mies söiskin niitä vieressä. Mutta tällä viikolla on ollut tosi heikkoja päiviä, joina olen ollut ihan valmis ottamaan auton alle ja kurvaamaan sinne karkkilaareille :D

Karkkihimon keskellä mä yleensä alan tuskailemaan sitä, että miten oon syönyt (muka) väärin, että se himo tulee. Olen kuitenkin jo huomannut, että syödessäni säännöllisesti perusterveellistä ruokaa, ei sitä himoa niin tulekaan. Mutta ilmeisesti kuitenkin joku on välillä vinossa, kun karkinnälkä tuntuu ylitsepääsemättömältä. En tiedä, voisiko tää pieni, alkava flunssanpoikanen tehdä sellaista, tai tiistainen treeni. Jos en sittenkään esimerkiksi syönyt tarpeeksi?

Parhaat keinot itselläni välttää herkuttelua, on tietenkin ihan päätös ja se, ettei niitä herkkuja ole kotona. Kaupassa käydessä käytän ostoslistaa ja siinä kohtaa täytyy vain tehdä päätös, että karkit ei kuulu nyt ostoksiin. Sitten se aiemmin mainitsemani ruokarytmi, sopivan kokoiset ruokailuvälit ja veden juonti. Mulla on myös tapana pureskella jotain hedelmäpurkkaa ruoan jälkeen. Purkan syönti helpottaa tuskaa välillä muulloinkin :)

Mut kyl tää herkuttomuus vaatii selkärankaa! Ainakin multa. Toisaalta oikein mässäilen sillä ajatuksella, että mun täytyy pysyy tiukkana ja kuinka haluan onnistua. Kolme viikkoa on oikeesti tosi lyhyt aika ja sinä aikana pääsee hyvin irti semmoisesta hillittömästä sokerihimosta. Mä en millään pystyis olee koko elämää ilman karkkeja, vaan voisin kuvitella, että esim n. kahden viikon välein voisin syödä niitä hyvällä omalla tunnolla, just niin paljon ku tahdon.

Ai että :P nyt ku sais näitä!